Akvarellipaperit

Akvarellivärit tarvitsevat alustakseen imukykyisen pinnan, jolla läpikuultavien värien valovoimaisuus pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Yleisin ja paras maalauspohja akvarelliväreille on hyvälaatuinen, mieluiten juuri niille tarkoitettu paperi.

Kun tulet taidetarvikemyymälään tai vierailet verkkokaupassamme, sinulla on valittavanasi papereita eri ominaisuuksin: irtoarkkeina ja lehtiöinä, eri karkeusasteissa, väreissä ja hintaluokissa. Vaihtoehtojen runsauden edessä valinta saattaa tuntua vaikealta!

Kuten värienkin kohdalla, kannattaa myös paperia valitessa miettiä ihan ensimmäisenä oma ensisijainen käyttötarkoitus paperille. Oletko hakemassa edullista paperia luonnosteluun ja harjoituksiin? Käytätkö paljon vettä vai suositko kuivempia tekniikoita? Kaipaatko tarkkaan työskentelyyn ja pieniin yksityiskohtiin soveltuvaa paperia vai maalaatko laveammin siveltimenvedoin?

Akvarellipaperia valmistetaan yleensä joko selluloosasta, puuvillakuiduista tai näiden kahden sekoituksesta. Hyvälaatuiset paperit ovat aina happovapaita, jolloin ne eivät kellastu tai muuta muutoin väriään auringonvalon vaikutuksesta.

Kuten muissakin tarvikkeissa, myös papereissa hinta usein kertoo myös laadusta ja ominaisuuksista. 100 % puuvillapaperit ovat arvokkaampia kuin selluloosa- tai sekoitepaperit ja paksumpi puuvillapaperi on ohuempia hintavampaa.

Suosittelemme mahdollisuuksien mukaan testaamaan erilaisia papereita, sillä vain siten saat todellisen tuntuman niiden ominaisuuksiin, eroavaisuuksiin sekä siihen, mikä paperi soveltuu parhaiten juuri sinulle. Tästä artikkelista löydät akvarellipapereista yleistietoa, josta toivottavasti on sinulle hyötyä silloin, kun olet suuntaamassa paperikaupoille.

Yleistä akvarellipapereista

Parhaat akvarellipaperit on valmistettu puuvillasta ja ne ovat vahvuudeltaan vähintään 300 g / m2. Myös ohuempia (185 g arkeissa, 250 g lehtiöissä) ja paksumpia (425 g, 640 g, 850 g ja jopa 1000 g) papereita on saatavilla. Mitä paksumpi paperi, sitä enemmän se kestää vettä ilman, että paperi lähtee kupruilemaan. Huomioi tämä paperia valitessasi, sillä jos käytät paljon vettä, kannattaa myös 300 grammaiset paperit esikäsitellä ja kiinnittää jäykälle alustalle ennen maalaamista.

Puuvillasta valmistetut paperit ovat imukykyisempiä ja kestävämpiä, kuin selluloosasta valmistetut paperit. Puuvillapapereissa on miellyttävä pinta ja usein myös kauniit, revityt reunat (deckle edge). Ne kestävät liottamista, pesemistä ja työstöä ilman, että niiden pinta alkaa nyppyyntyä.

100 % puuvillaisten papereiden lisäksi saatavilla on myös edullisempia akvarellipapereita, jotka on tavallisimmin valmistettu selluloosasta tai voivat olla myös sekoitus puuvillaa ja selluloosaa. Joissain papereissa puuvillan osuus paperista on kerrottu, mutta joskus mainintana on vain ”sisältää puuvillaa”.

Vaikka selluloosapaperit eivät ole ominaisuuksiltaan puuvillapapereiden veroisia, kestävät nekin varsin hyvin vettä ja työstämistä. Ne soveltuvat erinomaisesti paitsi maalaamiseen ja luonnosteluun, myös erilaisiin sekatekniikoihin, joissa akvarelliin yhdistellään vaikkapa musteita, akryylivärejä, liituja, lehtikultaa yms.

Akvarellipapereita myydään erikokoisina lehtiöinä, luonnoskirjoina sekä irtoarkkeina. Lehtiöissä paperi on yleensä liimattu joko yhdeltä tai kaikilta neljältä sivulta. Neljältä sivulta liimattujen lehtiöiden etu on siinä, että ne on tavallaan valmiiksi kiinnitetty alustaan maalaamista varten. Huomioi kuitenkin, että liimaus ei vastaa paperin pingotusta alustaan, ja esim. 300 grammainenkin paperi alkaa myös näissä lehtiöissä elää ja kupruilla etenkin silloin, jos maalatessa käyttää paljon vettä.

Irtoarkkien yleisin koko on 56 x 76 cm (ns. imperial kokoarkki), mutta arkkikokoja ovat mm. 50 x 65 cm ja A2+. Irtoarkeista voit itse leikata itsellesi sopivan kokoisen paperin maalaustasi varten. Kauniimman reunan saat repimällä. Käytä tällöin apunasi metalliviivainta tai taita paperi, kastele taitos ja revi sitten paperi märkää taitosta pitkin.

Mikäli olet aloittelemassa maalausharrastusta ja mietit, mikä paperi olisi sinulle sopiva, suosittelemme mahdollisuuksien mukaan hankkimaan muutama erilainen arkkipaperi ja kokeilemaan, mikä paperi on juuri sinulle ja sinun tarkoituksiisi sopiva. Arteljeen akvarellipaperivalikoimaan pääset tutustumaan täältä: arkit ja lehtiöt

Akvarellipapereiden ominaisuudet

Tässä osiossa perehdymme tarkemmin pääsääntöisesti 100 % puuvillapapereiden ominaisuuksiin, jotka kannattaa ottaa huomioon paperia valitessa.

Pintarakenne

Akvarellipapereita on saatavilla kolmea eri karkeusastetta:

Sileä eli kuumapuristettu (HP Hot Pressed)
Kuumapuristetut paperit ovat nimensä mukaisesti pintarakenteeltaan sileitä. Sileä pinta johtuu paperin valmistusprosessista, jossa arkit viedään prässin kuumien metallirullien lävitse. Sileäpintaiset paperit sopivat erityisesti herkille ja hienovaraisille tekniikoille, jotka sisältävät paljon tarkkoja yksityiskohtia kuten vaikkapa kasvitieteellisille maalauksille ja muotokuville. Koska sileän paperin pinta on karkeita ja puolikarkeita papereita tiiviimpi, se on papereista myös vähiten imukykyinen. Sileät paperit ovat erinomainen alusta paitsi akvarellille, myös tarkkuutta vaativille tussi- ja lyijykynäpiirustuksille.

Puolikarkea (Cold Pressed, CP, NOT, Grano Fino tms.)
Puolikarkeat paperit ovat akvarellipapereista suosituimpia ja ne soveltuvatkin erinomaisesti hyvin erilaisille maalaustavoille ja erilaisiin aiheisiin. Puolikarkean paperin pinta on karkeahko niin, että sen rakenne tulee maalatessa näkyviin värin upotessa pinnan pieniin kuoppiin, mutta toisaalta tarpeeksi sileä myös yksityiskohtia vaativia töitä ajatellen. Puolikarkea paperi on sileitä papereita jonkin verran imukykyisempi. Monipuolisuutensa ansiosta puolikarkea paperi on myös ehkä kaikkein aloittelijaystävällisin.  

Karkea (Rough)
Karkeiden papereiden pinta on paperilaaduista rosoisin ja epätasaisin. Karkeiden papereiden rakenne on papereista kaikkein näkyvin maalausjäljessä ja esimerkiksi granuloivat ominaisuudet korostuvat tällä paperilla. Karkean paperin pintastruktuuri soveltuu rentoon ja ekspressiiviseen ilmaisuun ja maalaustapaan. Monet maisemamaalarit käyttävät karkeita papereita.

Sileä, puolikarkea ja karkea ovat yleisesti käytössä olevia nimityksiä papereiden karkeusasteille, mutta on hyvä huomioida, että rakenne voi vaihdella paljonkin eri valmistajien ja joskus jopa valmistuserien välillä etenkin, jos kyse on käsintehdystä paperista.

Onko maalauspuolella väliä?

Rumpuviiralla (koneellisesti) valmistettujen papereiden puolet eroavat niiden valmistusprosessista johtuen hieman toisistaan. Toinen puoli on kosketuksissa villaisten huopien, toinen taas rautaisen ristikkoverkon kanssa, josta johtuen eri puolien ulkonäkö poikkeaa jonkin verran toisistaan. Ns. oikeana puolena (karkeissa ja puolikarkeissa papereissa) pidetään huopien kanssa kosketuksissa ollutta puolta, jossa pintakuvio on hieman epäsäännöllisempi ja luonnollisemman näköinen. Mikäli paperissa on vesileima, näkyy se “oikein päin” juuri tällä puolella.

Koska paperit ovat kuitenkin useimmiten liimattu molemmin puolin, voit vapaasti maalata kummalle puolelle vain. Kannattaa kuitenkin tutusta paperiin ja sen pintarakenteeseen ennen, kuin alkaa maalata ja valita sitten itseä enemmän miellyttävä puoli.

Paperin sävy

Koska akvarellivärit ovat luonteeltaan läpikuultavia, vaikuttaa paperin värisävy siihen, kuinka värit sen pinnalta toistuvat ja myös miltä maalamatta jätetyt alueet näyttävät. Puuvillapapereita on saatavilla luonnonvalkoisina (traditional white tai natural white) sekä kirkkaanvalkoisina (extra white tai high white). Näistä luonnonvalkoinen on lähempänä paperin omaa, luonnollista sävyä kun taas kirkkaanvalkoisiin papereiden kuitumassaan on lisätty valonkestävää valkoista pigmenttiä puhtaamman valkoisen sävyn aikaan saamiseksi.

Eri valmistajien papereiden sävyissä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi Fabriano Artistico Traditional White on sävyltään jonkin verran kellertävämpi kuin esimerkiksi Archesin luonnonvalkoinen paperi.

Hyvälaatuiset taidepaperit ovat aina happovapaita ja pH -neutraaleja. Ne eivät sisällä optisia kirkasteita (OBA eli optical brigthening agents), eivätkä ne näin ollen haalistu tai muuta muutoin väriään altistuessaan valolle.

Liimaus

Siihen, miten akvarellipaperi käyttäytyy vaikuttaa paitsi se, mistä materiaalista ja miten se on valmistettu, myös se, minkälainen sen liimaus (sizing) on. Liimaus vaikuttaa siihen, miten vesi ja väri imeytyy paperiin, miten se on käsiteltävissä ja miten värit paperilta toistuvat. Hyvä akvarellipaperi on tarpeeksi imykykyinen värin vakauttamiseksi, mutta jättää kuitenkin tarpeeksi väriä paperin pintaan niin, että värit pysyvät kirkkaina ja valovoimaisina. Jos paperi on liian huokoinen, se imaisee itseensä liikaa väriä ja lopputuloksesta saattaa tulla samea.

Akvarellipaperit voivat olla joko massa,- pinta- tai sekä massa- että pintaliimattuja. Liimana käytetään esim. gelatiinia, tärkkiä tai synteettisiä liimoja. Paperit, jotka ovat sekä massa- että pintaliimattuja kestävät paremmin vettä ja työstämistä (esimerkiksi maskineste) kuin paperit, jotka on vain joko pinta- tai massaliimattu.

Kaikki valmistajat liimaavat akvarellipaperinsa eri tavoin ja tästä syystä myös siinä, miten eri valmistajien paperit käyttäytyvät värien ja veden kanssa voi olla suuriakin eroja. Tästäkin syystä eri paperilaatujen kokeileminen itselle sopivan löytämiseksi kannattaa.

Voit testata erilaisten paperien liimausta laveeraamalla paperin kevyesti laimennetulla värillä:

Paljon liimaa sisältävät (ns. hard-sized) paperit vastustavat vettä ja jättävät laveerauksen paperin pintaan pidemmäksi aikaa. Tällaisissa papereissa laveerauksien reunoille voi myös muodostua selkeä raja joka johtuu värin viipymisestä paperin pinnalla ja keskittymisestä hiljalleen laveerauksen reunoille. Nämä paperit kestävät hyvin työstöä ja esimerkiksi hankaamista, sekä värin poistamista ja lisäämistä. Kovilta papereilta värin pois nostaminen on helpompaa kuin huokoisemmilta papereilta, sillä väri ei pääse imeytymään paperin kuituihin, vaan jää pikemminkin sen pintaan. Nosto-ominaisuuksiin toki vaikuttaa paperin lisäksi myös pigmentin tarttuvuus.

Pehmeämmät paperit taas tarjoavat vedelle vähemmän vastusta ja niille maalatessa väri imeytyy herkemmin paperiin. Pehmeämmät, vähemmän liimaa sisältävät paperit toimivat hyvin esimerkiksi silloin, kun halutaan tehdä lasyyrejä, eli useampia päällekkäisiä värikerroksia, joissa alempi kerros kuultaa päälle maalatun alta. Kevyemmin liimattujen papereiden pinta voi olla pehmeämpi ja huokoisempi, kuin kovaksi liimattujen papereiden, eivätkä ne näin ollen kestä yhtä hyvin työstöä ja hankaamista, kuin kovemmat paperit.

Käsintehdyt paperit liimataan yksitellen, joten näiden papereiden liimaus on aina omanlaisensa. Tämä kuuluu näiden papereiden luonteeseen ja on myös osa niillä työskentelyn viehätystä.

Huom! Sekä gelatiini että synteettiset liimat liukenevat saippuoiden sisältämiin puhdistusaineisiin. Jos siis puhdistat siveltimesi sivellin- tai jollain muulla saippualla, ole erityisen huolellinen, kun huuhdot saippuan pois siveltimestä. Saippuavesi voi tehdä paperistasi erittäin imevän, jolloin se alkaa käyttäytyä enemmän imu- kuin akvarellipaperin tavoin. Tämä kannattaa pitää mielessä myös silloin, jos liotat paperia ennen pingotusta – liotusta varten kannattaa käyttää omaa, erillistä liotusastiaa, ettei veteen pääse liukenemaan saippuaa tai muita puhdistusaineita esim. tiskialtaasta.

Paperin valmistelu maalaamista varten

Paperin kupruilu johtuu siitä, että paperissa olevat kuidut laajenevat sen kastuessa. Jos käytät maalatessasi hyvin vähän vettä (kuivaa kuivalle), ei paperi juurikaan aaltoile ja voit hyvin maalata esim. suoraan lehtiöön tai luonnoskirjaan, eikä arkkia tarvitse erityisemmin kiinnittää alustaan.

Jos taas käytät reilummin vettä, tarvitset joko paksumman (425 g tai enemmän) paperin, tai sinun tulee valmistella paperisi ennen maalaamista.

Akvarellipaperin pingottamisessa paperi kastellaan huolellisesti molemmin puolin ja kiinnitetään sen jälkeen jäykälle alustalle joko kasviliimapaperilla tai akvarelliteipillä. Jos käytät puista alustaa, voit myös nitoa paperin kiinni alustaan. Alustalle kiinnitetyn paperin annetaan kuivua (mieluiten vaakatasossa, jolloin se kuivuu tasaisesti), jonka jälkeen se on valmis maalattavaksi. Paksuja papereita voi liottaa vedessä kymmenenkin minuuttia niin, että paperin kuidut imevät tarpeeksi vettä pingotusta varten. Valuta ylimääräinen vesi pois paperista roikottamalla sitä yhdestä kulmasta. Paperi tulee pingottaa kosteana, sillä pingottaminen perustuu paperin laajenemiseen märkänä ja palautumiseen omaan kokoonsa sen kuivuessa.

Jos käytät liimapaperia, kannattaa siitä leikata valmiiksi sopivan pituiset palat kiinnitystä varten. Käytä liimapaperin liimapuoli kevyesti vesikupissa ja liimaa paperi alustaan. Älä uita liimapaperia vedessä, äläkä kiinnitä sitä liian märkään paperiin tai alustaan, ettei sen liima liukene pois ja liimaus näin ollen jää heikoksi. Maalarinteippi ei oikein sovellu pingottamiseen, sillä sen liima ei kestä kosteutta ja päästää myös väriä alleen. Jos et halua käyttää liimapaperia, kokeile erityisesti paperin kiinnittämiseen tarkoitettua Nipponin akvarelliteippiä.

Maalata voit myös ilman pingottamista. Hyvälaatuinen, hyvin molemmilta puolilta kasteltu paperi pysyy imemättömällä alustalla (esim. akryylilevyllä) myös ilman liimapaperia. Varaa tällöin alustasi viereen suihkepullo, jolla voit kostuttaa paperia tarpeen mukaan työskentelyn aikana. Kuivuneen paperin voi kastella aina uudelleen ja kosteana se pysyy tasaisena, vaikka sitä ei olisikaan kiinnitetty alustaan.

Panosta laatuun – kokeile rohkeasti eri vaihtoehtoja

Kuten kaikkien taidetarvikkeiden, myös akvarellipapereiden kohdalla on suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan panostaa heti alusta lähtien laatuun. Jos olet aloittamassa uutta harrastusta, kannattaa mieluummin hankkia esim. muutama erittäin hyvälaatuinen paperiarkki (voit esim. ostaa yhden sileän, yhden puolikarkean ja yhden karkean arkin) ja kokeilla, millainen paperi sinua eniten miellyttää. Välineiden testailuun ja värikokeiluja varten voi olla hyvä hankkia myös edullisempaa luonnospaperia.

Huippulaadukkaita 100 % puuvillapapereita löydät Arteljeen valikoimasta mm. Archesilta, Fabrianolta, Saunders Waterfordilta ja Baohongilta. Hyvälaatuinen ja hieman huokeampi puuvillapaperi on SMLT:n Professional Watercolour, jota on saatavilla lehtiöissä ja arkeissa.

Tutustumisen arvoinen on myös Hahnemühlen Bambusta ja puuvillasta valmistettu Bamboo -paperi, joka on erinomaisen imukykyinen ja monipuolinen paperi niin akvarellimaalaukseen kuin erilaisiin sekatekniikoihinkin.

Edullisempia hyvälaatuisia selluloosapapereita ovat esim. Cansonin Montval irtoarkkina ja lehtiöinä, sekä Fabrianon Watercolour, Daler Rowneyn AquaFine, Canson Graduate Watercolour joita on saatavilla lehtiöissä.

Akvarellipaperit ovat monipuolinen alusta paitsi akvarellimaalaukselle, myös monille eri tekniikoille kuten akryyli- ja guassimaalaukseen, pastellitöille, lyijy- ja värikynätyöskentely, hiilipiirustuksiin jne. Ne soveltuvat erinomaisesti sekatekniikkatöiden alustaksi. Pohjustettu akvarellipaperi soveltuu myös öljyvärimaalaukseen.

Älä siis suotta pelkää virheitä, vaan kokeile rohkeasti erilaisia papereita. Jos akvarellityösi sattuisikin mielestäsi epäonnistumaan, voit aina käyttää pieleen menneen työn pohjana jollekin uudelle teokselle tai vaikka leikata sen osaksi kollaasia tai käyttää korttipohjana.